Pienoisopettajahuoneessa opiskellaan yhteistyötaitoja ja monialaisuutta
Aineenopettajakoulutuksessa opiskellaan
oman oppiaineen didaktisia tietoja ja taitoja. Ohjatussa opetusharjoittelussa
teoria kohtaa käytännön. Uudet opetussuunnitelmat (POPS 2014, LOPS 2016)
painottavat oppiaineiden välistä yhteistyötä. Ainerajat ylittävät laaja-alaiset
opinnot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet edellyttävät opettajan kykyä nähdä
oman oppiaineensa rajojen yli. Tästä lähestymistavasta ei toistaiseksi ole
tutkimustietoa, koska näillä painotuksilla kirjoitetut opetussuunnitelmat on
vasta hiljattain otettu käyttöön.
Helsingin normaalilyseossa on
kuitenkin jo pitkään saatettu eri oppiaineiden opiskelijoita opetusharjoittelun
aikana yhteen, jotta he myöhemmin opettajan toimessa olisivat valmiita tekemään
yhteistyötä. Nyt uudet opetussuunnitelmat velvoittavat jokaista opettajaa moni-
ja laaja-alaiseen yhteistyöhön, joten opettajankoulutuksenkin on vastattava
tähän haasteeseen. Siksi esittelen artikkelissani tähän Koulu yhteisönä
-opintokokonaisuuteen kehitettyä pienoisopettajahuonemallia, jota on toteutettu
Norssissa ja toistakymmentä vuotta. Keväällä 2018 sitä uudistettiin uusien
opetussuunnitelmien vaatimusten mukaisesti entistä tietoisemmin ja
suunnitelmallisemmin opetusharjoittelua palvelevaksi opintokokonaisuudeksi.
Erilaisen
koulutuksen saaneet opettajat samassa opettajahuoneessa
Luokanopettaja hakeutuu
opettajankoulutukseen jo pääsykoevaiheessa, aineenopettaja opintojensa
kandivaiheessa tai monet vasta maisterivaiheessa. Luokanopettajakoulutuksessa
koulua tarkastellaan opintojen alusta alkaen kokonaisuutena. Ammatilliselta
habitukseltaan luokanopettaja on ensisijaisesti kasvatuksen ammattilainen. Aineenopettaja
puolestaan identifioituu oppiaineeseensa. Hän haluaa olla nimenomaan tietyn
oppiaineen opettaja.
Yhtenäisessä peruskoulussa – tai
peruskoulussa ylipäätään – opettaa siis kahden varsin erilaisen koulutuksen
saaneita peruskoulunopettajia: luokanopettajia ja aineenopettajia. Peruskoulun
tavoitteet ja toimintamallit ovat kuitenkin samat niin ala- kuin yläkoulussakin.
Siksi aineenopettakoulutuksen suuri haaste on vuoden kestävien pedagogisten
opintojen aikana antaa opiskelijalle riittävät valmiudet selviytyä koulun
pidosta eli muista kuin oman oppiaineen opettamiseen liittyvistä työtehtävistä.
Molemmissa koulutuskanavissa tulee olla yhtä lailla esillä
yhteistoiminnallisuus. Opettaja ei enää työskentele suljetun oven takana oman
oppilasryhmänsä kanssa vaan toimii avoimessa oppimisympäristössä, jossa voi
olla läsnä yhtä aikaa monta opettajaa ja monta oppilasryhmää. Myös
opetussuunnitelman vaatimissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa opettajan
on tarkasteltava erilaisia oppimisen kohteena olevia ilmiöitä omaa
oppiainettaan laaja-alaisemmin.
Helsingin normaalilyseossa on
edellä kuvatun takia annettu jo toistakymmentä vuotta Koulu yhteisönä -opintokokonaisuuden
yhteydessä pienryhmäopetusta sekä ohjatussa perusharjoittelussa että
syventävässä harjoittelussa. Ryhmät on koottu eri oppiaineiden opiskelijoista.
Noin 15 opiskelijaa on kokoontunut sekä syksyn että kevään harjoittelussa – kummassakin
12 kertaa 60 minuuttia – pohtimaan koulun pitoon liittyviä kysymyksiä ja nyt
viime vuosina myös opettajien väliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä.
Harjoittelukoulun opetussuunnitelmassa opintokokonaisuus on kulkenut nimellä
Koulu yhteisönä mutta kuvaavampi nimitys sille olisi epävirallisesti käytetty
Pienoisopettajahuone. Ryhmän vetäjää on kutsuttu mentoriksi, jotta nimitys ei
menisi sekaisin ohjaavan opettajan kanssa. Jokaisella opetusharjoittelijalla on
sekä ohjaaja että mentori.
Pienoisopettajahuoneista hyvää palautetta vuosien varrella
Pienoisopettajahuonemallisesta Koulu
yhteisönä -opintokokonaisuudesta on kerätty opiskelijoilta palautetta joka
syksy ja kevät. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Erään
opiskelijan sanoin ”pienoisopettajahuoneessa pääsee osalliseksi koulun hiljaisesta
tiedosta ja siellä saa konkreettisia neuvoja, miten toimia missäkin tilanteessa”.
Keskeinen rooli on ollut ryhmän vetäjällä, mentorilla. Miten hän on saanut
ryhmänsä keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä kouluun liittyviä kysymyksiä? Eniten
harmia opiskelijoille ovat aiheuttaneet aikataulut. Miten mahduttaa
lukujärjestykseensä harjoitustunnit, ryhmänohjaukset ja pienoisopettahuonekokoontumiset?
Vuosi vuodelta yhä avoimemmin opiskelijat kirjoittavat palautekyselyissä, miten
kaoottisen lukujärjestyksen tekeminen stressaa – ja miten koko opetusharjoittelu
kaikkine kiireellisine päällekkäisine opintoineen koettelee jaksamista. Pienoisopettajahuoneessa
on voinut purkaa näitäkin huolia.
Opiskelijapalautteissa on myös
kiitetty siitä, että opiskelijat saavat itse vaikuttaa kokonaisuuteen, eli heille
on tarjoiltu aihelistoja, joista valita. Monista Pienoisopettajahuonessa
käsiteltävistä koulun pitoon liittyvistä yleisistä aiheista ei ilmeisesti
puhuta muussa yhteydessä pedagogisten opintojen aikana, sillä
opiskelijapalautteissa toistuu huomautus ”aiheet olivat mielenkiintoisia
muutenkin”. Tosin yksittäinen opiskelija saattaa mainita silloin tällöin, että
samoja asioita oli käsitelty myös oppiaineen ryhmänohjauksissa ja pedagogisissa
opinnoissa.
Mentorilla on ollut palautteiden
perusteella keskeinen rooli pienoisopettajahuoneessa. Hänen toimintaansa arvioidaan
usein jopa nimeltä mainiten. Lähetellään ruusuja ja risuja. Myös ryhmän
toimivuus on tärkeää. Liian pieneksi jäänyt ryhmä ei toimi keskustelufoorumina
ja liian hiljainen ryhmä, jota mentori ei saa aktivoitua, koetaan kiusallisena.
Pienoisopettajahuone toimii palautteiden perusteella myös vertaistukena eli
harjoittelijoiden lepohuoneena, jossa voi purkaa muita harjoitteluun liittyviä
paineita – niinhän opettajahuoneessakin tulisi voida purkaa työhuoliaan.
Rento-adjektiivi luonnehtii monen kokemusta omasta pienoisopettajahuoneestaan –
siellä käydään ”rentoa keskustelua ammattiin liittyvistä haasteista”. Seuraava
lista on poimittu suoraan kevään 2018 palautelomakkeista.
-
Iloinen ja hyväntuulinen opettaja sekä mukava
pienryhmä
-
innostus ja hyvä ohjaaja, joka aidosti
osallistui, kuunteli ja kertoi
-
ohjaajan läsnä oleva ote
-
rento ilmapiiri
-
hyvä ilmapiiri ja hedelmälliset keskustelut
-
tapaamisten napakkuus
-
ryhmähengestä tuli todella hyvä ja keskustelut
olivat mielenkiintoisia
- opettajan persoonallinen tapa käsitellä asioita,
esimerkiksi liikuntasalin rentoutus tuli tarpeeseen
Kevään 2018 syventävän harjoittelun
pienoisopettajahuoneryhmiin liittyvän palautelomakkeen palautti noin 150 opiskelijasta 67. Muutamat opiskelijat olivat
vastanneet puutteellisesti, joten en käsittele niitä vastauksia tässä
yhteydessä. Osa pienryhmistä oli jo pidetty ennen kuin lomake valmistui, joten
kaikki Norssissa keväällä 2018 harjoitelleet opiskelijat eivät saaneet mahdollisuutta
vastata kyselyyn. Tarkastelen seuraavaksi lomakkeen kysymystä numero 5, joka
jakaantui kolmeen osaan:
Koulu yhteisönä -pienryhmät
syvensivät käsitystäni (1 täysin eri mieltä … 5 täysin samaa mieltä)
opettajan
monipuolisesta toimenkuvasta 1 2 3 4 5
opettajan
kasvattajan roolista.
1 2 3 4 5
Koulu
yhteisönä -pienryhmien parasta antia olivat seuraavat kolme asiaa:
1.
__
2.
__
3.
__
Vastaukset jakaantuivat
seuraavasti:
Koulu yhteisönä -pienryhmät
syvensivät käsitystäni opettajan monipuolisesta toimenkuvasta:
Koulu yhteisönä -pienryhmät
syvensivät käsitystäni opettajan kasvattajan roolista:
Jo pieni vilkaisu vastausten
jakaantumiseen todistaa, että opiskelijat ovat alkaneet ymmärtää aineenopettajan
toimenkuvaa laaja-alaisesti, ei vain oman oppiaineensa opettamisena. Kolmanteen
avoimeen kohtaan vastattiin hyvin samansuuntaisesti. Opiskelijat asettavat
ensimmäiselle sijalle yhteiset keskustelut – ”ryhmäkeskustelut” – sekä muiden
oppiaineiden harjoittelijoiden että mentorin kanssa. Erityisesti viimeksi
mainitun heittäytymistä keskusteluun arvostetaan monessa vastauksessa. Kokemuksen
mukanaan tuomia elävän elämänä esimerkkejä kuunnellaan mielellään. Millaisia ongelmatilanteita
mentori oli urallaan kohdannut ja miten hän oli niistä selvinnyt? Vastauksissa
kiitetään myös mahdollisuutta esittää kysymyksiä. Auskultanteissa alkoi kollegiaalisuus
orastaa ja heitä alkoivat myös kiinnostaa muut oppiaineet:
-
eri näkökulmien kuuleminen eri aineiden
harjoittelijoilta
-
mielenkiintoiset tulevat kollegat eri
oppiaineissa
-
että kuuli muiden aineiden opetuksesta
-
toisen aineen opetussunnitelmaan tutustuminen
-
opettajien välinen yhteistyö
-
työssäjaksamisesta oli tärkeä kuulla
-
opettajan palkkaus ja työn hakeminen
-
erityisopettajan kuuleminen
-
vilkaisu kielitietoisuuden merkitykseen
esimerkiksi maahanmuuttajien opetuksessa
-
keskustelu eri oppiaineiden arviointikriteereistä
Monessa yhteydessä on mietitty
Koulu yhteisönä -ryhmissä niiden opiskelijoiden roolia, joilla on jo
opettajakokemusta ennen opintojen aloittamista. Moni kertoo pienoisopettajahuoneessa
mielellään omista kokemuksistaan, mutta moni myös kyselee, saako tästä osasta
huojennusta aikaisemman opettajakokemuksen perusteella. Lähtökohta on se, että
kaikki osallistuvat pienoisopettahuoneryhmiin. Kevään 2018 palautteissa
kahdeksan vuotta yläkoulussa ja lukiossa opettanut opetusharjoittelija
kirjoittaa: ”Koulu yhteisönä on ollut kattava ja monipuolinen kokonaisuus.
Kiitos.” Kaksi vuotta niin ikään yläkoulussa ja lukiossa opettanut harjoittelija
puolestaan toteaa: ”En kokenut saavani tästä kauheasti irti, näitä asioita on jo
työssä tullut pyöriteltyä riittämiin. Ehkä työkokemuksella voisi jatkossa ostaa
itsensä ulos tästä, ainakin osittain.”
Keväällä 2018 Koulu yhteisönä
-ryhmät tekivät myös kouluvierailuja ja niitä pidetään onnistuneina, koska
niissä nähtiin erilaisia toimintakulttuureja kuin Norssissa – ja taas päästiin
keskustelemaan moniarvoisuudesta ja monikulttuurisuudesta. Vierailujen lisäksi
opiskelijat kokevat tärkeäksi tutustua myös yhteistyöhön koulun ulkopuolisten
tahojen kanssa, samoin kuin vanhempainilta oli avannut silmiä. Wilmasta ja sen
käytöstä opiskelijat ovat erityisen kiinnostuneita. Monella harjoittelijalla on
omakohtaisia kokemuksia Wilmasta omalta kouluajaltaan ja media on osaltaan
tehnyt Wilmasta oppilaiden ja vanhempien piinan. Siksi harjoittelussa on tärkeä
päästä näkemään, miten toimiva yhteydenpitoväline se parhaimmillaan on.
Kevään 2018 Koulu yhteisönä -palautekyselyn
viimeiseen kysymykseen ”MUUTA” opiskelijat eivät yleensä vastanneet, mutta
muutama kirjoitti:
-
Pitäkää käytäntö.
-
On ollut todella antoisa ja opettavainen
kokonaisuus!
Yhteiset
tavoitteet ja sisällöt pienoisopettajahuoneisiin
Vuosien varrella mentorit ovat
toteuttaneet kukin tavallaan pienoisopettajahuonetta. Nyt opintokokonaisuudesta
on tullut uusien opetussuunnitelmien myötä entistä tärkeämpi foorumi, jossa
käsitellään opettajien välistä yhteistyötä. Siksi sitä alettiin yhdenmukaistaa keväällä
2018, jolloin kaikille ryhmille
määriteltiin uudelleen yhteiset entistä selkeämmät tavoitteet. Sisällöt
jaettiin pakollisiin ja vapaavalintaisiin, koska opiskelijat olivat todenneet
palautteissaan jo pitkään: ”Ryhmillä on erilaisia aiheita, joten on sattuman
kauppaa, mitä omassa ryhmässä käsitellään.”
Kymmenkunta Normaalilyseon ohjaavaa opettajaa
ja johtava rehtori vetäytyivät suunnittelemaan vanhan ja hyväksi koetun pienoisopettajahuonemallin
pohjalle opintokokonaisuutta, jota kokeillaan ensimmäisen kerran lukuvuonna
2018-2019. Artikkelini lopuksi esittelen sen tavoitteet ja sisällöt.
Pienoisopettajahuoneen tavoitteet
ovat:
-Opiskelija perehtyy aineopettajan työn
laaja-alaisuuteen.
-Opiskelija toimii yhteistyössä muiden
oppiaineiden opiskelijoiden kanssa ja perehtyy mahdollisuuksiin tehdä tulevaisuudessa
monialaista yhteistyötä eri oppiaineiden opettajien kanssa.
-Opiskelija tutustuu koulun toimintaan laajemmin
kuin oman oppiaineensa näkökulmasta.
-Opiskelija tarkastelee koulua yhteiskunnan
osana.
Pienoisopettajahuonetyöskentelyssä
käytetään jatkossa erilaisia oppiaineesta riippumattomia työtapoja, muun muassa
draamaa. Toisilleen tuntemattomia
opiskelijoita ryhmäytetään ja ryhmää keskustelutetaan mahdollisimman paljon. Näin
ollen pienoisopettajahuoneessa korostuvat toiminnalliset työtavat, joita
opiskelija voi hyödyntää myöhemmin erilaisissa monialaisissa opintokokonaisuuksissa
ja myös luokan- ja ryhmänohjaajana toimisessaan.
Pienoisopettajahuoneen sisällöt
ovat:
1. Ohjattu
perusharjoittelu 12 x 60 min SYKSY
Teema: Miten koulu toimii?
Luennot 2 x 60 min (opiskelija
valitsee 2/3)
Laaja-alainen
erityisopetus ja erilaiset tukitoimet
Ääni on
opettajan työkalu – miten sitä huolletaan?
Opettajan ja
rehtorin vastuukysymykset
Ryhmien tapaamiset 10 x 60 min
Kaikille
ryhmille yhteiset aiheet
Ryhmän tutustuminen ja opettajapersoonan rakentuminen
Koulun
toimijoita: vierailijana esimerkiksi kuraattori, koulupsykologi,
terveydenhoitaja, vahtimestari tai kirjastonhoitaja
Vuorovaikutus (KiVa, Verso jne.)
Kasvatuskeskustelut
Miten
kiusaamista ehkäistään?
Miten kiusaamistilanteita käsitellään?
Miten kriisitilanteissa toimitaan?
Mitä tarkoitetaan työrauhalla ja miten se aikaansaadaan?
Eri oppiaineet
ja monialaisuus: esitellään toisen oppiaineen opetussuunnitelmaa tai kerrotaan
ryhmän muille jäsenille omasta oppiaineesta
Miten oppilaat
otetaan mukaan koulun toimintaan?
Palautteen kerääminen
Ryhmän kanssa
sovittavia valinnaisia aiheita
Oppilaiden ja opiskelijoiden haastatteluja (peruskoulu ja lukio)
Opettajan toimenkuvan moninaisuus
Opettajan vastuut ja velvollisuudet
Opettajan työpäivä, viikko, jakso, vuosi
Valvontoihin liittyvät asiat (välitunti, koe, yo-kirjoitukset)
Harjoitteluun liittyvien kokemusten purkaminen - kollegiaalisuus
2. Ohjattu
syventävä opetusharjoittelu 12 x 60 min KEVÄT
Teema: Koulu ympäristönsä ja
yhteiskunnan osana
Luennot 2 x 60 min (opiskelija
valitsee 2/3)
Aineopettajan
toimenkuva
Opettaja oman
työnsä tutkijana
Koulun erilaisia
yhteistyötahoja (lähialueiden yhteistyökumppanit, kansainvälinen toiminta)
Ryhmien tapaamiset 10 x 60 min
Kaikille
ryhmille yhteiset aiheet
Startti – ryhmä on taas uusi – keskustelevan ilmapiirin luominen
Luokanohjaajan ja ryhmänohjaajan tehtävät
Kodin ja koulun yhteistyö: wilma, vanhempaintapaamiset
Opettajan
jaksaminen – työn aikatauluttaminen ja kuormittavuuden hallinta
Koulun juhlat – kouluvuoden kierto
Ryhmä voi tehdä
päivänavauksen tai järjestää väittelykilpailun tapaisen tilaisuuden
Erityisopetus ja oppilashuolto: erityisopettaja ryhmän haastateltavana
Monikulttuurinen koulu (myös erilaiset painotukset)
Kouluvierailut
Monialaisuus: eri oppiaineiden tuntien seuraaminen (3-5) ja
havaintojen
tekeminen ohjatusti. Keskustellaan yhdessä eri oppiaineiden luonteesta
monialaisten yhteistyömahdollisuuksien pohtiminen
Koulun yhteistyö lähialueiden toimijoiden kanssa
Nuorisotyö, kulttuurilaitokset
Palautteen kerääminen
Ryhmän kanssa
sovittavia valinnaisia aiheita
Some ja koulu
Valinnainen vierailu ja siitä raportointi ryhmälle
Vanhempainiltaan osallistuminen
Ajankohtaisten
kouluasioiden seuraaminen mediassa ja niistä keskusteleminen ryhmässä –
esimerkiksi tapaamisten alussa
Ekskursion, leirikoulun tms. järjestäminen
Mistä syntyy koulun henki?
Helena Ruuska, Helsingin
normaalilyseo